Kun isi töihin läks...

Mies palasi isyyslomalta töihin ja me vietämme Pikkumurun kanssa ensimmäistä päivää kahdestaan. Tähän mennessä päivä on sujunut oikein mukavasti kiitos hyväntuulisen vauvelin. Tänä aamuna Pikkumurukin tykkäsi taas nukkua klo 11 asti, mistä univelkainen äiti oli kovasti mielissään. Tällä meidän piltillä näyttää tällä hetkellä olevan sellainen rytmintynkä, että heräilee joko kahdeksan aikaan tai sitten vasta myöhään niin kuin tänään, valvoskelee keskimäärin iltapäiväkolmeen ja nukkuu sitten iltapuolen. Ja koska valveillaoloaikana yleensä vietetään tiiviisti aikaa maitobaarin tiskillä, niin tämä tarkoittanee tällä hetkellä sitä, että kökin ainoan valoisan ajan päivästä kotona... En oikein uskalla lähteä vaunuilemaan, jos Pikkumuru on hereillä, koska luultavasti siinä vaiheessa, kun olen saanut pikkuisen pakattua vaunuihin, iskee taas nälkä, eikä imettäminen puistonpenkillä pakkasessa taida olla parhaita ideoita... Mutta samapa tuo, kyllä tuon ihanan pienen ihmisen takia voi yhden talviauringon uhrata.

Isi-teemasta sen verran, että tässä kuussa meillä päästiin viettämään ihka ensimmäistä isänpäivää. Isänpäivänä Pikkumurulla oli ikää tasan kaksi viikkoa, joten juhlallisuuksien hoitaminen jäi ymmärrettävästi äidin harteille. Oikein mukavan isänpäivän kaiken kaikkiaan vietimmekin, vaikka tänä vuonna kyllä jäi vielä mieheltä juhla-aamiaiset, kakut ynnä muut saamatta. Mutta lahjan olin sentään jo etukäteen hankkinut. Elektroniikka-teeman lisäksi askartelin lahjaan isille oman bodyn (tai siis vauvahan tätä päällä pitää...). Mielestäni siitä tuli ihan hieno :) Piti tehdä unisex-malli, kun ei koskaan voi tietää, jos ultraveikkaus sukupuolesta olisikin osunut väärään. Mutta tämän kanssa voi sitten laittaa vaikka tyttömäisemmät housut.