No niin...eilen toteutettiin suurin ja likaisin homma asunnolla. Keittiön ja olohuoneen välissä oli ikävän pieni ja ahdas oviaukko, jota piti vähän avartaa. Olisin halunnut koko seinänpätkän ikkunaan asti purettavaksi, mutta hitsi kun seinä on kantava, niin lupaa moiseen ei herunut. No ymmärtää kai sen, ettei talo romahda :D Sen verran kuitenkin suurennettiin, mitä sai, ja täytyy sanoa, että heti on helpompi hengittää! Vaikka näky keittiössä muistuttaa tällä hetkellä lähinnä teurastamoa ja keittiön ikkunanpielet joudutaan maalaamaan uudestaan (olikin tooosi fiksua maalata ne ennen timanttisahausta...), niin olen tyytyväinen! :)
Jos näistä kuvista mitään tolkkua saa, niin tässä aukko kaikessa komeudessaan eteisestä päin tultaessa (seinustalle tulevat siis keitiön kaapit).
Tässä vielä ikkunalta päin kuvattuna, tilanne jälkeen...
...ja ennen
Keittiön taso käytiin viime viikon lopulla tilaamassa Ikeasta. Sen kanssa tulikin sitten säädettyä, kun allekirjoittanut muuttikin parin päivän kuluttua mielensä siitä minkä värisellä reunalistalla tason haluaa... Ensin päädyttiin metallinväriseen reunalistaan ja sitten tulinkin siihen tulokseen, että haluan koko tason olevan kiiltävän valkoista. No onneksi asia saatiin muutettua! Lisäksi tilasin tänään keittiöön ja Pikkumurun huoneeseen tulevan laminaatin...enkä ole sitäkään yhtään varma! Tai siis kai sitä täytyy varma olla, kun ei sellaista löytynyt, millaista olin päässäni kuvitellut. Mutta iski laminaattia tilatessakin epavarmuus, että pitäisikö sittenkin muuttaa ihan kokonaan väriä. Tämän kaiken laitan kyllä vauvaperheremontoinnin piikkiin...tuntuu, ettei ehdi oikeen yhtäkään ajatusta ajatella loppuun asti. Sitten paikanpäällä (kuten vaikkapa Ikeassa) summamutikassa hätäseen päätetään JOTAIN. Että saapa nähdä, mitä tästä kämpästä tulee :D
Mutta nyt äkkiä nukkumaan! :)
Minusta tuntuu, että mekin rakennetaan sillain summanmutikalla. :) Jotenkin jännittää, että mitä jos lopputuloksesta tulee ihan kauhea! Mutta kun ei yksinkertaisesti ole aikaa eikä voimavaroja liikkua kaupoilla laminaatin-, kaakelin- ym palasten kanssa mallaamassa sopiiko ne yhteen ja tekemässä hitaita, hyviä ratkaisuja. Niin sit vaan otetaan jotain. :/ Ja kun on ton vajaa parivuotiaan kanssa erehdytty meneen katsomaan lattiamateriaaleja, niin siinä menee vaan hermot. :) Vain toinen pystyy katseleen, toinen juoksee lapsen perässä...
VastaaPoistaMut kyllä näistä hyvä tulee, teillä ja meillä! :)
Tässä on sitä tekemisen meininkiä, seinät kumoon vaan niin, että ikkunoille räiskyy :D!!
VastaaPoistaSuvi
Suvi: Niinpä! :D
VastaaPoistaMimmu: Kiva kuulla, ettei olla yksin näitten hätäisten päätösten kanssa :D Hattua nostan teille, kun kaiken keskellä rakennatte taloa, meiän remppa on vielä pieni prokkis siihen verrattuna. Mutta uskon kans, että hyviä tulee, sielä ja täällä! :)